Kaikki kirjoittajan Lotta Nyberg artikkelit

Kuukauden liikuntalainen: Vuoden opiskelija 2015 12/2015

Joulukuun kuukauden liikuntalainen on Anni Ruostekoski, jonka Liikunnan henkilökunta on valinnut vuoden opiskelijaksi!

Kertoisitko lyhyesti kuka olet?

Olen Anni, 4. vuosikurssin bilsalainen. Oon Vaasasta kotosin.  Porukka ei ehkä tiiä mua, koska harvemmin pyörin Liikunnalla. Elämä pyörii hiihdon puolella oman urheilun ja valmennuksen, ja etenkin valmennuksen osalta. Paljon tulee kuljettua ympäri Suomea valmennusten parissa.

Sinut valittiin tosiaan vuoden opiskelijaksi Liikunnan tanssiaisissa. Ensinnäkin, missä olit tanssiaisiltana?! Liikunnan tärkein tapahtuma, miten saatoit missata sen?

Heh, olin valmentamassa hiihtoa Rovaniemellä silloin. Nousin uima-altaasta iltajumpalta ja näin viestin, missä sanottiin, että mut on valittu vuoden opiskelijaksi. Luulin, että se on vitsi.

(Perusteluina valintaan olivat hyvin sujuneet opinnot, opiskelun ja urheilun yhdistäminen onnistuneesti, mukana oleminen Liikuntabiologian laitoksen opintojen kehittämisryhmässä sekä iloinen asenne)

Minkä luulet vaikuttaneen siihen, että sinut valittiin vuoden opiskelijaksi. Mikä on onnistumisesi salaisuus?

Hmm tiedekunnalla tais olla paine valita bilsalainen vuorostaan ja mulla osu varmaan hyvä arpaonni. Tulee kyllä mieleen paljon muitakin, jotka ois ansainnu tuon palkinnon.

Kuinka hallitset yhtä aikaa opiskelun, kilpaurheilun ja valmentamisen?

Noh…  Se on hyvä, että valmentamisesta saa paljon käytännön oppia opintoihin. Mulla on aina kirjat leireillä mukana, mutta ei niitä aina ehdi lukea. Välillä on tosi tiukka aikataulu, kun yrittää yhdistää opinnot ja urheilun, mutta kyllä se onnistuu.

Olet 4. vsk:n opiskelija, joten paljon kokemuksia Liikunnalla on jo karttunut mukaan. Mikä on paras muistosi liikunnalta?

Tietysti Liikunnan tanssiaiset, etenkin ne ensimmäiset, mitkä pidettiin päärakennuksella. Ne on  jäänyt hyvin mieleen. Muutenkin ensimmäisen vuoden tapahtumat on jäänyt erityisesti mieleen, kun oli paljon kaikkea uutta ja jännittävää.

Marraskuun kuukauden liikuntalainen Sami ”Sämpy” Myllymäki halusi kysyä joulukuun KK-liikuntalaiselta, että ”Mikä on tärkein oppimasi asia yliopistossa tähän mennessä? Miksi?”

Pitää jättää aina takaovi auki ja mistään ei voi olla varma. Ja ennen kaikkea: kaikki on yksilöllistä. Tää on varma ohje ainakin bilsalaisille.

Mitä sinä haluat kysyä seuraavalta KK-liikuntalaiselta?

Mikä on toiveesi vuodelle 2016?

Mitä aiot tehdä joululomalla? Ja entäs, mikä on sinun uuden vuoden lupauksesi?

Haluaisin hiihtää, mutta se ei taida olla mahdollista… Jos ees ehtis vähä nukkua nii se ois hyvä. Siitä on joutunut tinkimään ja oon miettinyt jo kauan, että pitäisi nukkua univelat pois.

Hmm haluan luvata, että annan kavereille aikaa. Siitä oon myös joutunut tinkimään, mutta kavereiden näkeminen on tärkeä asia, mille pitäisi pystyä antamaan enemmän aikaa.

Kiitos haastattelusta ja hyvää joulun odotusta! Haluatko vielä sanoa loppuun jotain tai lähettää vaikkapa terveisiä?

Hyvää joulua kaikille! Muistakaa hymyillä! ☺

Talkoilua Freestylen maailmancupissa Rukalla (2015)

Joukko reippaita sporticuslaisia oli jälleen joulukuussa 2015 Rukalla järjestämässä freestylen maailman cupin avauskilpailua Ski Sport Finlandin kanssa. Kyseessä oli jo kuudes vuosi, kun Sporticus oli mukana talkoilemassa kansainvälisen urheilutapahtuman aikaansaamiseksi. Talkooviikolle lähteneet 30 sporticuslaista valittiin avoimessa haussa aikaisemmin syksyllä. Viikosta koottiin kattava raportti yhteistyössä koko talkooporukan voimin.

SUNNUNTAI 6.12.2015

Matka alkoi aikaisin itsenäisyyspäivänä, kun bussi starttasi Liikunnan pihasta jo aamuseitsemältä. L-Mansionista poimittiin kyytiin loput porukasta, ja bussi pääsi tien päälle väsyneet talkoolaiset kyydissään. Alkumatka meni hiljaisissa merkeissä, kun suurin osa porukasta jatkoi yöuniaan. Liekö osalla ollut vielä käynnissä toipuminen edellisen perjantain tanssiaisista… Matka eteni vauhdikkaasti kuskimme Reijon kokeneen kaasujalan tahdissa. Suomussalmella tehtiin nopea pitstoppi ja kyytiin hyppäsi samalla kaksi iloista neitiä, Elina ja Annamari.

Aivan koko päivä ei suinkaan mennyt unten mailla, vaan matkan aikana suoritettiin talkoolaisten esittäytymiset sekö salaisten ystävien ja vihollisten arvonnat. Lisäksi Toni ja Lennu jakoivat jokaiselle kämpälle upeat pelikortit, joiden kuvituksesta vastasi tuttuja naamoja. Näihin uniikkeihin pelikortteihin liittyi luonnollisesti omat ainutlaatuiset säännöt, joihin päästiin tutustumaan myöhemmin illan ja viikon aikana. Perille Rukatunturille päästiin noin neljältä. Ylimääräisiä sydämentykytyksiä parkkipaikalla aiheutti Heikin kadonnut lompakko.

Bussin purkamisoperaation ja majoittumisen jälkeen illan velvollisuuksiin kuului vielä pieni roudauskeissi, jonka jälkeen pääsimme nauttimaan Pisteen illallisesta (toim. huom. Pisteen ravintola on nykyisin nimeltään Les Alpes). Viikon aikana Pisteessä tarjoiltiin päivittäin aamupala, lounas ja päivällinen.

Talkoolaiset majoittuivat Aurinkorinteiden huoneistoissa, jotka jokainen kämppäkunta oli nimennyt itseään kuvaavalla tavalla. Sporticuslaisten huoneistojen kokoonpano oli seuraavanlainen:

  1. Viinikellari: Ronja, Tuuli, Katariina, Saara
  2. Vatsaanottokeskus: Heikki, Toni, Mika, Sakari
  3. Mummola: Petra, Elina, Soile, Sirkku
  4. Vuotava noidankattila: Miiamari, Karoliina, Lotta, Mira
  5. Voltermortin naiset: Sami, Lennu, Roope, Volter, Juhani
  6. Leikkimökki: Annamari, Leena, Laura, Veera
  7. Haipakka: Leevi, Tomi, Jesse, Ville, Julius

Ensimmäinen ilta meni ennen kaikkea saunoen ja uusiin tuttavuuksiin tutustuen.

MAANANTAI 7.12

Varsinainen työviikko alkoi maanantaina pehmeällä laskulla: päällystö oli suopeasti asettanut ”aamupaliksen” vasta lounaan jälkeen, joten aamu meni mukavasti pitkään nukkuen, laskukamoja vuokraten ja rinteessä laskien. Ensimmäisen päivä meni töiden osalta kokonaisuudessaan rennolla otteella. Lähinnä valmistauduttiin tulevaan viikkoon ja asennoiduttiin työntekoon. Iltamenojen osalta viikko käynnistettiin beerpongturnauksella, jossa ratkaistiin jälleen Rukan mestarit ja ennen kaikkea ultimaattiset häviäjät.

IMG_2233

TIISTAI 8.12

Tiistaina kilpailuorganisaatio jatkoi Sporticuksen talkooväen hemmottelua.  “Aamupalaveri” oli sovittu vasta yhden nurkille. Osalle porukasta uni maistui makoisasti edellisillan beerbong-turnauksen jäljiltä. Aamupalalla osallistujamäärä oli niukka, mutta aamupäivä-rinteisiin saatiin jo hyvä osallistumisprosentti. Rinnesää taisi olla viikon parhaimpia. Kolmen tunnin sisään päästiin todistamaan sekä näyttävä auringonnousu että -lasku. Talkoohommien puolesta päivä oli vielä alkulämmittelyä loppuviikon rutistuksiin. Rinneryhmä työsti kumpareita lanaten ja tampaten. Alueryhmä pääsi tekemään siistejä sisähommia ja rakentelemaan windereitä.

Tiistaipäivä oli omistettu tietysti synttärisankari Lennulle. Koko porukka kajautti Lennulle synttärilaulun “aamupalaverissa” ja synttärihaleja ropisi roppakaupalla. Lennun omien sanojen mukaan: “mikä voisikaan olla parempi paikka viettää synttäreitä, kuin Rukalla talkoohommissa”. Tyytyväisestä hymystä päätellen sanat pitivät todella paikkansa. Illalla mökeillä vietettiin varsinaisia syntymäpäiväjuhlia. Pojat olivat järjestäneet kakkukilpailun ja lopputuloksiksi saatiin erittäin innovatiivisia luomuksia. Kakuista löytyi esimerkiksi minttuaromin makua ja maassiivisuutta erääseen kakkuun saatiin shottilasien avulla. Oli yhteen kakkuun eksynyt ehkä mutakakunmakuista koiranruokaakin.

KESKIVIIKKO 9.12

Keskiviikko aamu valkeni aikaisin, kun töihin lähdettiin jo 8.30. Tätä ennen oltiin kaksi aamua saatu töistä vapaaksi, jolloin aikaa oltiin vietetty mm rinteessä, nukkuen, salilla (?) tai muuten vaan hengaten. Onneksi edellisen illan kakkubileet ja Lennun synttärit eivät ainakaan kaikilla kestäneet pikkutunneille asti, joten myös lepoa oli työmiehille ja -naisille suotu. Koska työt aloitettiin aikaisin, tuli työpäivästä myös pitkä ja raskas. Alueryhmällä päivän isoin homma oli rinteen turva-aitojen pystytys kisarinteeseen. Vanhan liiton porari Linjama opasti nuorempiaan ja punaista aitaa nousi ennätystahtiin. Erityishuomiona voidaan mainita, että aitoja ei paljon tarvinnut korjata vaan aidasta tuli luotisuora heti ensimmäisellä kerralla. Rinneryhmällä päivän vastuuhommana oli hyppyreiden jäädytys ja alastulojen viimeistely kisakuntoon, koska torstaina oli ensimmäiset viralliset harjoitukset. Homma hoitui luottomiesten tasoisesti ja rinteestä tullut palaute oli pelkkää positiivista.

Rankan työpäivän aikana ja välissä maistui sekä Pisteen ruoat, että perinteiset Pirtin välipalat. Munkkikaljan rinnalle lanseerattiin uusi Saturnus-munkki, eli ympyrämunkki jonka sisällä toinen pinkkimunkki. Samalla tauolla syntyi myös yksi reissun huikeimmista some-hiteistä: Aivan Pirkoissa-video. Videon kuvailu sanoin ei tuo oikeutta tälle teokselle mutta naurattaa talkoolaisia varmasti vielä pitkään matkan jälkeenkin.

Illan ohjelmavastuussa olivat Mummolan mökin neidit, jossa nimen mukaisesti oli tarkoitus viettää hieman rauhallisempi ilta. Jostain kumman syystä Haipakassa alkoi kuitenkin poikien saunavuoron keskellä mahdollisesti eeppisin Mehikopeli. Ikinä. Uuden sääntölisäyksen puitteissa nähtiin myös käsittämätön suoritus nuoren herran Vikstenin toimesta. Mies heitti yhdellä nopalla 7 muuta pelaajaa rangaistusjuoksulle talon ympäri. Miten? Nii-in… Heittämällä nopan pöydän reunalle siten, että nopan kaksi kylkeä olivat reunan yli. Mummolan rauhasta osa talkoolaisista siirtyi vielä jatkamaan iltaa viihderavintola Zoneen karaoken ja viihtymisen merkeissä.

IMG_2252

TORSTAI 10.12

Torstaiaamu alkoi perinteisellä aamupalaverilla ja päivän säätiedotus ennusti täydellistä säätä; pientä pakkasta ja auringonpaistetta.

Rinne alkoi olla jo lähes priimakunnossa, kumpareet sheipattuina ja nokat kovetettuina – ja vihdoin saatiin myös itse kilpailijat mukaan meininkeihin! Kyseessä oli siis ensimmäinen harjoituspäivä, jolloin kilpailijat pääsivät vastavalmistuneeseen kumpareikkoon hiomaan taitojaan lähestyvää lauantain kilpailua varten. Rinneryhmän tehtävänä oli pitää huolta siitä, että nokat pysyvät loistokunnossa ja alastulot pehmeinä harjoitusten ajan. Siinä Chekkosellakin putosi kyynel takin kaulukseen, kun meininki oli niin käsinkosketeltavan siistiä!

Ahkeran työnteon lomassa käytiin lepäilemässä Pisteessä sekä Hankibaarin mukavilla säkkituoleilla. Lounastauon jälkeen olikin tehtävänä laittaa rinne priimakuntoon perjantain harjoituksia varten. Sheipperi sivalsi lumen pintaa ja lapiot heiluivat. Alastulo oli taatusti pehmeämpi kuin koskaan ja hyppyreistä alkoi muodostua taidetta. Iltapäivän kääntyessä iltaan lapio iski lumeen yhä rytmikkäämmin musiikin tahdissa lantion liikkeen saattelemana.

IMG_2278

Aluerakennusryhmällä oli edessään kenties viikon työntäyteisin päivä, sillä torstain ohjelmassa oli mainosurakka. Kaksi tiimiä lähti rinteen kumpaakin puolta niittiöin ja pihdein varustautuneena laskeutumaan rinnettä. Jokainen mainos ja lakana kiinnitettiin hellin pikku kätösin viivasuoraan, jotta tv-katsojat voisivat kisan tullen nauttia esteettisestä katseluelämyksestä. ”Leenan poraustiimissä” tiimityötä ja kaverin tukemista tarvittiin enemmän kuin koskaan, sillä yksi tiimin tärkeistä jäsenistä oli lähes liikuntakyvyttömässä tilassa edellisen yön jäljiltä. Työnjaon, lepotaukojen ja raittiin ilman avulla kaikki jäsenet kuitenkin selvisivät tehtävästä uskomattoman hienosti.

Päivällisen ja saunan jälkeen oli vuorossa yksi viikon odotetuimmista illoista. Kyseessä oli siis sitsi-ilta!!! Näky oli huikea kun, mitä erinäisimmät sitsihahmot saapuivat Vatsaanottokeskukseen. Paikalla nähtiin muun muassa eläimiä, luottomiehiä, sikatilallinen, Mikael, Rukan velho, Beter Ban, Bridget ja risteilylläkin nähty, joskin eri nimellä esiintynyt, Ebo Laa. Rangaistuksia otettiin enemmän kun niitä ehdittiin antaa ja sitsi-laulut raikuivat Aurinkorinteen yössä. Sitseillä nähtiin myös Keekin keikka, Tommi Virtasen pilli, Panternin ja Saltsin tanssiesitys sekä erittäin vaikuttava kahden mustan kissan pimeä-performanssi. Monella mittarilla mitattuna voidaan sanoa, että vuoden 2015 Ruka-sitsit olivat sitsailutapahtumien ehdotonta kermaa!

Sitsiyön tiimellyksessä myös vihollinen oli iskenyt ikävästi Vatsaanottokeskuksen asukkaaseen. Kepposesta ei asianomainen halunnut edes puhua kahteen päivään, niin syvälle sydämeen se otti. Jos uskallat, tiedustele lisää Sakelta…

IMG_2275
PERJANTAI 11.12

Viikon toiseksi viimeinen työpäivä oli odotetusti pitkä ja työntäyteinen. Kyseessä oli viimeinen päivä ennen lauantain kilpailuja, joten kaikki laitettiin viimeisen päälle valmiiksi kisaa varten. Sekä rinne-, alue- että toimistoryhmät pistivät parastaan. Viimeisetkin mainokset, vinderit ja muut härpäkkeet laitettiin paikoilleen ja rinteen kumpareet ja nokat hiottiin minttiin. Lisäksi muutaman hengen intoa puhkuva edustustiimi lähti edellisen päivän tavoin Kuusamoon promokeikalle jakamaan vapaalippuja kisoihin.

Työpäivän jälkeen iso osa porukasta suuntasi vielä iltamäkeen. Audihissi oli valitettavasti suljettu, mutta Saaruan hissit palvelivat innokkaita laskijoita kunniallisesti. Illan yhteislaskut olivat todella onnistuneet, sillä mukana oli melkein koko talkooporukka!

IMG_2276

LAUANTAI 12.12 KISAPÄIVÄ

Lauantai oli koko viikon todellinen pääpäivä! Rinne oli priimakunnossa (vaikka hyvää yritimme) laskijoita varten, vinderit reunustivat kisamäen laitaa ja kisa-alue oli mainoksin koristeltu – maalialueelle oli lisäksi ilmestynyt jättimäinen Mad croc kisaväen iloksi. Toki myös itse kilpailijat olivat hyvin valmistautuneita maailman cupin avaukseen, ja me talkoolaiset olimme myös enemmän kuin valmiita pyöräyttämään kisapäivä käyntiin!

Kisan aikana meidän sini- ja punatakkien tehtävänä oli huoltaa rinnettä ja hyppyreitä, varmistaa kilpailijoiden turvallisuus ja hoitaa muita tärkeitä tehtäviä toimistossa ja alueella. Näitä puuhia voi käydä katselemassa ja aistimassa kisatunnelmaa vielä nyt jälkikäteenkin YLE Areenasta. Kisojen päätyttyä me touhukkaat talkoolaiset aloimme heti purkaa kilpailukeskusta tehokkaasti koko porukan voimin. Illalla viikon talkootöiden jälkeen juhlimme yhdessä onnistuneita kisoja tunnelmallisessa hirsimökissä nuotion loisteessa. Ilta oli täynnä lämpimiä kiitoksia, koskettavia puheita, hyvää maggaraa ja suklaabanaaneja, yhteisöllisyyden tunnetta ja kiitollisuutta onnistuneesta viikosta. Illan kruunasi Ski Sportin antama kiitos Sporticukselle: olimme barhaita freestyle kisojen järjestäjiä koko Suomessa – ehgä gogo maailmassab!

IMG_2323

SUNNUNTAI 13.12

Viimeisen aamun ainoana tehtävänä oli selviytyä matkatavaroineen bussiin kello 12:00 mennessä. Talkoolaisten jalkaa ei onneksi painanut liikaa tänäkään aamuna, vaan homma hoidettiin kotiin kunnialla ja paluumatka kohti Jyväskylää saattoi alkaa. Bussimatkan ensimmäiset tunnit olivat poikkeuksellisen hiljaiset ja kuski sai ajaa häiriöittä. Suomussalmella tehtiin jälleen nopea pit stoppi, minkä jälkeen seuraavan kerran pysähdyttiin ruokatauolle jossain Suomussalmen ja Jyväskylän välimaastossa. Huoltoaseman hampurilaistankkaus piti huolta, että taistelijoiden sekä verensokeri että tunnelma alkoi taas kohota. Loppumatkan aikana kävimme läpi kuluneen viikon aikana tapahtuneita salaisten ystävien ja vihollisten tekoja. Matkan päätteeksi Liikunnan pihalla nostatettiin vielä viimeisen kerran henkeä ja toivoteltiin tunteikkaasti hyviä joululomia ennen kuin talkoolaiset poistuivat kukin omille teilleen.

Lämmin Giitos Ruka ja Ski Sport Finland vuoden parhaasta viikosta! Sporticus FM hiljenenee, mutta vain hetgegksi.

IMG_2277

Terveisin

Annamari, Elina, Heikki, Jesse, Juhani, Julius, Karoliina, Katariina, Laura, Leenja, Leevi, Lennu, Lotta, Miiamari, Mika, Mira, Petra, Ronja, Roope, Saara, Sakari, Sami, Sirkku, Soile, Tomi, Toni,  Tuuli, Veera, Ville ja Volter

Sporticus joulumielellä

Sporticus lahjoitti näin joulun alla rahaa hyväntekeväisyyteen kotimaisten Liike ry:n ja Iceheartsin kautta. Liike ry eli Liikunnan Kehitysyhteistyö on suomalainen kansalaisjärjestö, joka tekee kehitysyhteistyötä liikunnan kautta. Yhdistys toimii erityisesti Tansaniassa järjestämällä mm. seminaareja, liikuntapäiviä ja terveyskasvatusta sekä kouluttamalla liikunnanopettajia.  Suomen Icehearts ry on puolestaan valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on ehkäistä lasten syrjäytymistä joukkueurheilun keinoin.

Lisäksi Sporticus osallistui Liikunnalla toteutettuun Joulupuu -keräykseen ostamalla joululahjoja Jyväskylän vähävaraisten perheiden lapsille.

12310517_922554901156046_1900848446417889208_n

Halusimme myös muistaa koko Liikunnan opiskelijayhteisön puolesta henkilökuntaa, joka tekee kovasti töitä meidän opiskelijoidemme hyväksi läpi vuoden. Niinpä kävimme 1.12 tonttuilemassa Vivecalla ja Liikunnalla. Kiitoslahjat jaettiin tiedekuntamme opettajille ja muulle henkilöstölle, Liikunnan vahtimestareille ja siivoajille, Artsille sekä Sykkeen työntekijöille.

Näiden jouluisten tervehdysten myötä väistyvä hallitus kiittää mahtavasta ja tapahtumarikkaasta lukuvuodesta ja toivottaa oikein rauhaisaa joulun odotusta kaikille jäsenilleen!  ☺

Kuukauden liikuntalainen: Hyvän mielen Sämpy 11/2015

sämpy

Marraskuun Kuukauden liikuntalainen Sami ”Sämpy” Myllymäki onnittelut, sinut on äänestetty marraskuun kuukauden liikuntalaiseksi.

Huikea yllätys, tuli kyllä ihan puskista! Lämmittää kyllä mieltä, kiitos!

Sinut tunnetaan liikunnalla erityisesti Futsal-maalin muurina. Mikä on parasta maalivahtiudessa?

Ehkä juuri se tehtävän raadollisuus, jos maalissa tekee virheen, niin se näkyy heti. Tykkään myös tehtävän rämäpäisyydestä ja kontaktitilanteista. Ehkä kuitenkin parasta on se kunnia, että saa suojella jotain, mikä on tärkeää koko joukkueelle.

Entä Futsalissa?

Joukkuekaverit ja ryhmähenki. Tykkään myös siitä, kun futsalissa maalivahdin rooli on aktiivisempi kuin jalkapallossa.

Mitä muuta tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

Ulkoilla ja liikkua. Yleensä mieluiten kävelen kaikkialle. Minulle on myös tärkeää viettää paljon aikaa kavereiden kanssa.

Olet kokenut konkari täällä liikunnalla, sinut taidettiin valita fuksien papaksi vuonna 2009.

Kyllä

Sinulle on siis kerinyt kertyä vaikka mitä kokemuksia ja muistoja liikunnalta. Mikä täällä on sinusta yhä samanlaista kuin silloin, kun aloitit opintosi täällä?

Itse on muuttunut aika paljon tuosta 2009:stä, mutta tuntuu turvalliselta ja mukavalta kun ympäristö on pysynyt suunnilleen samanlaisena. L-rakennuksen remonttivuosina huomasi, miten tärkeää yhteisöllisyydelle on yhteinen rakennus missä voi hengailla ja törmätä tuttuihin. Turvallisuutta tuo kun täällä on yhä sama sauna, poikien pukkari, välinevarasto, missä Arska istuskelee… Miellyttävä paikka kyllä koko liikunta! Samanlaisena on säilynyt myös tekemisen meininki ja periaatteet. Täältä löytyy aina porukkaa, ketkä tykkäävät touhuta hyvällä meiningillä.

Entä mikä asia on muuttunut eniten?

Opiskelijatila. Silloin kun itse täällä aloitti, niin opiskelijatilassa ei vietetty aikaa. L-rakennuksen remontin aikana ”opiskelijatilana” oli vaan joku nurkka X-rakennuksessa. Ja nyt meillä on OT, meidän yhteinen arjen levähdyspaikka, minne kaikki ovat tervetulleita.

Hymyilet pajlon, ja kuulemani mukaan Sämpyn hymy ja jutustelut ovat tuonneet auringon monien päivään. Mikä on hyväntuulisuutesi salaisuus?

Kiitos kaunis, jos on tuommoista kuulunut! No yritän olla avoin ja ajatella vilpittömästi. Aina pitää löytyä aikaa toiselle ihmiselle, toisten kohtaamiset ovat päivässä tärkeintä. Tärkeää on kohdata toiset ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti.

Taustatietoja kerätessä sain selville, että Myllymäkien suvussa on erityinen ”liikunnanopegeeni”, onko tämä totta? Vai mistä johtuu Myllymäkien keskimääräistä huomattavasti suurempi into ryhtyä liikunnan opettajaksi?

Hmm, en ole varma. Koko suku on kyllä todella liikunnallista väkeä. Varmasti kasvatuksessa se, että on tuettu ja annettu rakentavaa palautetta, muttei puskettu pakolla minnekään suuntaan, on ollut tärkeää. Itsellä on kyllä vaikuttanut myös se, että on pienestä asti nähnyt läheltä liikunnanopettajan ammattia ja sitä kautta saanut todella realistisen kuvan siitä jo ennen opiskeluja. Olen myös tainnut kehua kotona opiskelua täällä Liikunnalla, sehän on saattanut sitten vaikuttaa sitten pikkusiskon valintoihin ehkä.

Lokakuun kuukauden liikuntalainen Julius Laukka halusi kysyä marraskuun kk-liikuntalaiselta, että: ”Pitäisikö liikunnasta antaa arvosana vai hyväksytty/hylätty-merkintä peruskoulussa? Perustele vastauksesi.”

Tärkeää on tiedostaa miksi arviointeja annetaan. Minusta tärkein syy antaa arviointeja on antaa oppilaalle palautetta ja tietoa omasta kehittymisestä. Minusta alakoulussa olisi hyvä antaa sanallinen arviointi, ja yläkoulun puolella voisi antaa numeron, koska päättötodistuksessa pitää olla numero. Olisi myös tärkeää, että opettaja löytäisi aina syksyllä ja keväällä aikaa palautekeskusteluihin! Oppilaalla on oikeus saada informaatiota, miten hänen tulisi kehittää itseään, jotta voisi yltää parempiin arviointeihin.

Mitä sinä haluat kysyä seuraavalta KK-liikuntalaiselta?

Jos saisit valita tähän mennessä tärkeimmän oppimasi asian yliopistossa, mikä se olisi? ja miksi?
Loppuun vielä lyhyet:

Tanssiaiset vai risteily: Tanssiaiset, mut hei molempiinhan kannattaa ehdottomasti osallistua!
Kaupunki vai luonto: Luonto, vaikee valinta, koska kaupungin vilskeessä tapaa ihmisiä, mutta luonto ja ulkoilu saa mut rentoutumaan täysin omalla tavallaan.
BMW vai Toyota: Haha Toyota, koska luotettava ja porukoilla kyseinen merkki. Oon kyllä pitkän aikaa haaveillut BMW sportbackista, mut kaikki aikanaan 😉
Escape vai Sohwi: Sohwi. Koska porukka pysyy paremmin kasassa ja meininki on taattu. Sohwin jälkeen ehdottomasti Freetime! Ne jotka tuntee, niin tietää syyn! Jyväskylän ykköspaikka…
Uinti vai hiihto: Vaikee, uinti
Kinkku vai joulutorttu: Kinkku

Kiitos haastattelusta! Haluatko vielä sanoa jotain loppuun kaikille liikuntalaisille:

Toivotan kaikille oikein hyvää loppuvuotta, mukavaa joulunodotusta! Ja hei nähdään sekä tansiaisissa, että risteilyllä. Muistakaa olla toisillenne ystävällisiä ja pitää toisistanne huolta! 🙂

WANTED: Apua pedan ja lytin opiskelijoilta

Uutta OPSia aletaan rakentamaan, minkä vuoksi liikuntakasvatuksen laitos kaipaa teidän liikuntapedagogiikan ja liikunnan yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden mielipiteitä kursseista. Kyselyyn vastaaminen kestää vain muutaman minuutin.

Kyselyssä kysytään teidän mielipiteitä kaikista viime lukuvuoden aikana suorittamistanne kursseista (niiden tavoitteiden saavuttamisesta, järjestelyistä ja kuormittavuudesta)

Vastaa oman pääaineesi ja vuosikurssisi kyselyyn:

Peda 2. vsk

Peda 3. vsk

Peda 4. vsk

5. ja N. vsk 

LYT           

Vastaamalla kyselyyn voit voittaa mahtavia liikuntakasvatuksen laitoksen ja Sporticuksen lahjoittamia palkintoja!

Kaikkien vastaajien kesken arvotaan

– Polarin M400 GPS-juoksukello (ovh 200€)

Sekä

– 1 x 50€ lahjakortti Intersportiin

– 2 x 25€ lahjakorttia Intersportiin

– 10 x Ilokiven lounasvihkoa (25€)

 

Terveisin,

Liikuntakasvatuksen laitoksen tekniset avustajat Laari, Knuuttila & Koskinen sekä Sporticus

kuva täältä