KUUKAUDEN LIIKUNTALAINEN 2/2018: HYVÄ OPE TEEMU

KUUKAUDEN LIIKUNTALAINEN 2/2018: HYVÄ OPE TEEMU

Onnittelut valinnasta vuoden opettajaksi! Millaisia ajatuksia heräsi kun kuulit valinnastasi?

Kyllä se kovasti mieltä lämmitti, en osannut ajatellakaan että sellainen olisi voinut tulla. Samaan aikaan oltiin Agoralla karonkassa, enkä valitettavasti päässyt paikalle. Seuraavana päivänä sain sitten tiedon valinnasta Facebookin kautta Keskisen Ilkan onnittelujen myötä.

Hyvä ope 2017 -äänestyksen voittaja Teemu Pullinen

Hyvä ope 2017 -äänestyksen voittaja Teemu Pullinen

Mikä työssäsi tutkijana ja opettaja on parasta?

Hyvin vähän tutkin, mutta kyllähän ne oppilaat on parasta. Se pitää virkeänä kun on nuorten kanssa tekemisissä. Tai tiedä sitten olenko virkeä, mutta koen että en olisi näinkään virkeä, jos en olisi koko ajan tekemisissä fiksujen nuorten kanssa.

Mikä on opetusfilosofiasi?

Näkisin että siinä on pari kolme kohtaa jotka ovat tärkeitä. Yksi on se, että yritän yksinkertaistaa olennaisimman asian, jotta kaikki pääsisivät jotenkin kärryille oli asia mikä hyvänsä. Kun kaikki ovat kärryillä, voi lähteä hifistelemään ja täsmentämään asioita. Toinen asia on huumori. Vaikka se ei ehkä kuulosta kovin hyvältä taktiikalta, näkisin sen kuitenkin niin, että jos on mahdollista, pitää yrittää jotain huumoria ympätä asioihin. Oppiminen onnistuu paremmin silloin kun ei ole ainakaan kauhean ikävää, vaan on edes jossain määrin positiivinen hauskahko meininki. Kolmantena asiana yritän, aina kun mahdollista, saada keskustelua aikaan. Nykyään oikein harmittaa kun on niin paljon opetusta ja opetettavaa sisältöä, että aika ei anna myöten keskustella asioista. Olisi itsellekin mukavampaa, jos sitä pystyisi toteuttamaan paremmin. Mutta kaiken kaikkiaan, mitä nämä kohdat tarkoittavat? Sitä kai varmaan, että yritän vaan itsekin viihtyä, jolloin siihen voi olla mahdollisuus muillakin.

Mikä vuosiluku löytyy sinun liikunnan takistasi? Onko jakaa muistoa noilta ajoilta?

1982, “Hold It”-kurssi. Hauskoja muistoja on paljonkin, mutta opiskeluaikoinani olin kyllä niin fanaattinen urheilija ja treenaaja, että jäi aika paljon rientoja rientämättä. Keskityin melko täydellisesti urheiluun. Ehkä moni muisto siksi puuttuu, että urheilu meni edelle. Mutta minähän siis aloitin opintoni liikunnanopettajapuolella, ja siellä vietin ensimmäiset vuodet täysin.

Miten liikunta on muuttunut omista ajoistasi tähän päivään?

No, ainakin erilaisia kursseja ja opiskeltavia asioita on tullut paljon lisää. Ennen tarjotin, mistä valita oli paljon suppeampi, se on iso muutos. Ehkä opiskelijatkin ovat muuttuneet. Vielä 80-luvulla oli enemmän fanaattisia urheiluihmisiä liikunnan opiskelijoissa. Etenkin liikuntabiologian puolella oli huippu-urheilu suuntautunutta väkeä, sellainen vaikutelma minulla on. Nyt on enemmän, mikä on kyllä hyvä, opiskelijoita muunkinlaisilla intresseillä myös liikuntabiologian puolella. Opiskelijat ovat ehkä myös kaiken kaikkiaan kirjavampaa sakkia kuin ennen.

Mikä tekee liikunnasta erityisen?

Se jo sinällään, että on Suomen ainoa liikuntatieteellinen, tekee automaattisesti erityiseksi, mutta kyllä tämä Liikunnan henki varmaan on poikkeuksellinen. En usko, että kovin monessa paikassa on sellainen me-henki kuin Liikunnalla on.

Monet opiskelijat hakevat tällä hetkellä kesätöitä. Millaisia kesätöitä teit opiskeluaikana vai menivätkö kesät pelkästään urheillessa?

Yleisurheilijana kesät menivät suurimmaksi osaksi urheillessa, mutta Heinolassa lukion jälkeen olin vuoden kaupungilla mittamiehenä töissä. Opiskeluaikana kävin tekemässä myös lyhyempiä pätkiä mittamiehenä, mutta kävin myös pitämässä uimakoulua ja muuta liikuntaa. Opiskelujen loppupuolella sain jalkaa oven väliin tänne Liikunnalle, kun toimin Antti Meron tutkimusavustajana monena kesänä. Sitä kautta innostuin myös vaihtamaan liikunnanopettajapuolelta liikuntabiologian puolelle. Alun perin ensimmäinen vaihtoehtoni ei kuitenkaan ollut tulla Liikunnalle, vaan lukiolaisena ja mittamiehenä tähtäsin arkkitehdiksi, mutta rahkeet eivät niissä pääsykokeissa huolellisesta valmistautumisesta huolimatta aivan riittäneet.

 

Syksyllä Liikunnalla aloittaa uusi katras uusia tulevia liikunnan ammattilaisia, millaisia ohjeita antaisit heille opintojen alkajaisiksi?

Tule omana itsenäsi, ole vahvasti motivoitunut siihen mitä teet ja tiedä mihin olet tulossa.

 

Katsoitko olympialaisia, ja mikä oli sykähdyttävin hetki?

Kyllä katsoin jonkin verran, ja kyllähän se Iivo Niskasen hiihto oli sykähdyttävin. Olit aamulla katsomassa? Olin kyllä. Heräsin lauantaiaamuna tasan kello seitsemän. Siinä oli urheilua hienoimmillaan, Iivo on tiennyt mitä haluaa, tehnyt siihen vaadittavat hommat hyvin ja mennyt määrätietoisesti eteenpäin.  Ja pääkin nyt toimi, kun teki fiksut taktiset valinnat. Toki muutkin mitalit sykähdyttivät, kun ovat niin harvinaisia nykyään.

 

Mitä muuta urheilua tulee seurattua?

Koripalloa tulee seurattua hyvin aktiivisesti, ja entisenä yleisurheilijana myös jonkin verran yleisurheilua. Niin, ja snookeria toki olen seurannut jo useamman kymmenen vuotta myös.

 

Nopeat:

209, 303 vai monttu?

Monttu

 

Raportti vai tentti?

Raportti, tenttivastausten lukemiseen liittyy yleensä voimakkaasti aikastressi. Raporteista ei koskaan tiedä mitä sieltä tulee ja ovat siksi monesti tosi mielenkiintoista luettavaa.

 

Suora vai epäsuora?

Suora

 

Sali vai lenkki?

Sali

 

Viime kuukauden Liikuntainen Emma Levijärvi halusi kysyä minkä nimen antaisit Saulin ja Jennin lapselle? Miksi?

En ole kyllä miettinyt. Mutta samapa kai tuo mikä on nimi, kun ei välttämättä ole mitään perintöprinssiä tulossa. Urho olisi ehkä sopiva nimi. Presidentin poika, niin Urho Kaleva Kekkosen mukaan nimi. Urho on urhean miehen nimi.

 

Mitä haluaisit kysyä maaliskuun liikuntalaiselta?

Minkä asian muuttaisit liikunnalla jos sinulla olisi diktaattorin valta?

2018-02-28T16:20:53+00:00 2018/02/28|Kuukauden liikuntalainen, Tiedotus, Uutiset, Yleinen|