Normaalisti maaliskuun liikuntalainen on jäsenistön äänestettävissä, teimme kuitenkin hallituksen kanssa poikkeuksen ja päätimme nostaa yhden henkilön esille! Seuraavaa pääsette äänestämään.
Hallituksen perustelut tiivistettynä yhden henkilön kommenttiin:

”Laura on tehny enemmän yhteisen hyvän eteen ku varmaan kukaan muu, eikä Laura nosta itteään jalustalle oikeestaan ikinä, vaikka siihen ois aihettakin. Lisäks Lauran hymy ja nauru on niin mahtavia et ne pidentää jo muittenki ikää, ja on pelastanu monta maanantaita! ? ”

 

Onneksi olkoon, sinut valittiin kuukauden liikuntalaiseksi hallituksen nostona. Esittele itsesi.

 

Olen Laura, 4. vuosikurssin liikuntapedagogiikan opiskelija. Taitoluistelijaintoilija ja muutenkin aktiivinen liikkuja. Toimin tällä hetkellä Riemun hallituksessa, edelliset kaksi vuotta Sporticuksen tapahtumatiimissä. Lempinimiä löytyy pari kappaletta: Lauri tai Larmi.

 

Olet tehnyt paljon tärkeää työtä koko jäsenistön viihtyvyyden eteen, nostamatta kuitenkaan itseäsi jalustalle. Mikä motivoi sinua antamaan itsestäsi niin paljon muiden hyväksi?

 

Pitäskö tähän vastata nyt jotain järkevää? No se on iso juttu kun näkee, että ihmiset viihtyy. Erityisesti isoissa tapahtumissa, kuten risteilyllä ja sitseillä. Ja vaikka tuleekin kuittia ’miksei hallitus tee mitään’, niin on hienoa nähdä että ihmisillä on kivaa. Siitä tulee tunne, että tekee merkityksellistä työtä.

 

Sinut tunnetaan hymyileväisestä ja rempseästä olemuksestasi. Mikä on iloisuutesi salaisuus?

 

Apua! (Naurua) Kai kaikesta selviää paremmin ilon ja naurun kautta. En osaisi kuvitella itseäni tosikkona, sillä asiat on helpompi kohdata huumorilla ja ilolla. Jengi sanoo Opiskeliatilaan saapuessaan että käytävään jo kuuli että Laura on paikalla kun nauru raikaa käytävään asti. Puhunkohan oikeasti niin äänekkäästi?

 

Olet esitellyt itsesi bilsaloituneena pedalaisena. Kerro kuinka oletlunastanut itsellesi tämän tittelin.

 

Fuksivuoden vappuna eli 3 vuotta sitten on termi saanut alkunsa. Silloin saman vuosikurssin bilsalaiset Suvi Oikarinen, Otto Rantala ja Ville Rajalainen kysyivät vappusaunassa lähdenkö heidän joukkueeseensa Amazing Raceen. Hetken murto-osan pohdinnan jälkeen vastasin, että miksikäs ei. Ja sillä tiellä olen edelleen (Laura pääsi siis kyllä maaliin, mutta seura jäi pysyväksi). Aloimme Suvin ja Eevan kanssa katselemaan jo yhteistä asuntoa saman vapun aikana, ja puoli vuotta tästä muutettiinkin sitten jo kimppaan. Mutta pedalla siis opiskelen, vaikka monet minua bilsalaiseksi luuleekin. On se ollut projekti Bilsan fuksiksi 2017 ja 2018. 2019 projektia ei enää tule. Kertaakaan en ole siis hakenutkaan (naurua).

 

Olet toiminut sekä Sporticuksen että Riemun tapahtumatiimeissä. Onko sinulla itselläsi jotain mieluisinta tapahtumaa?

 

Tanssiaiset on aina vuoden kohokohta, vaikka ei varsinaisesti Sporticuksen tapahtuma olekaan. Samoin risteily ja sitsit ovat mieluisia. Riemun tapahtumista Lipat ja Riemugaala. Vaikka kaikki leffaillat sun muun ovat mukavia, niin isoissa tapahtumissa on oma tunnelmansa.

 

Luistelet Riemun kissoissa. Mikä on oman luistelu-urasi mieleenpainuvin hetki?

 

Paljon mieleenpainuvia hetkiä, mutta ainut kerta kun olen luistelussa tuulettanut, on ollut SM-hyppytestit. Olin luistellut yhden kauden kansallisella tasolla, enkä ollut päässyt yhtä tiettyä hyppyä. Sitten kun se napsahti kohdilleen siellä testeissä, niin valmentajakin sanoi, että tuuletin ensimmäistä kertaa suoritusta. Se oli itselle tosi merkittävä hetki, sillä olin turhautunut kansallisella tasolla luistelemiseen, ja tämä merkitsi, että pääsin takaisin SM-tasolle. Se on ollut itselle mieleenpainuvin hetki. Ja ylipäätään vaikeampien elementtien onnistuminen on ollut merkittävämpää kuin puhtaat kilpailusuoritukset.

 

Mikä on tärkein asia, jonka olet oppinut yliopistossa?

 

Nyt täytyy miettiä hetki. Neljän vuoden aikana on ehtinyt kuitenkin tapahtumaan kaikennäköistä, ja olen oppinut aika paljon. (Pitkä pohdinta) Kaikkein eniten on varmaan kuitenkin oppinut itsestään. Ryhmänohjauksessa juuri pohdittiin itseä silloin neljä vuotta sitten kun aloitti opinnot, ja miten on muuttunut niistä ajoista. Siinä tajusi sen, mitä kaikkea tässä on ehtinyt tapahtua ja mitä kaikkia siistejä juttuja on ollut sekä kuinka on itse muuttunut. On tullut itsevarmemmaksi ja tietää mitä haluaa tulevaisuudelta. Myös varmuus uravalinnasta on vahvistunut. Omista arvoista on tullut tietoisemmaksi, ja siitä mitä haluaa esimerkiksi arjessaan painottaa. Sisäinen kasvu on siis isoin yksittäinen asia, mikä on muuttunut. (Vastaus sai suurta suosiota haastattelijoiden keskuudessa)

 

Nopeat

Bingo vai tietovisa?

Bingo

Nurmikko vai heinikko?

Nurmikko

Mänty vai koivu?

Saku Koivu (a.k.a Sara Mäntylä)

Opiskelijatila vai liikunnan kirjasto?

Opiskelijatila

Mämmi vai suklaamuna?

Mämmi, paitsi että silti syön mielummin suklaamunia (naurua). (Mämmillä viitataan tässä siis Emmi Suloseen)

Vesi vai birgga?

Birgga

 

Edellisen kuukauden liikuntalainen Mikko Simula haluaisi kysyä sinulta miten aiot kehittää, tai kehität, itseäsi ajattelijana?

Komppaisin tuohon oppimiseen yliopistossa, että itsestä on paljon yliopistossa opittu ja fuksivuodesta ajattelu kehittynyt. Tietoisesti en ehkä oo keskittynyt siihen eli se on tapahtunut enemmän huomaamatta. Yksittäisinä asioina voisin mainita opinnot, keskustelut ystävien kanssa sekä yksin vietetyn ajan. Esimerkiksi kun matkustan paljo Suomen sisällä yksin paikasta toiseen niin tien päällä tulee ajateltua jos ja monenmoista.

 

Mitä haluaisit kysyä huhtikuun liikuntalaiselta?

Haluan kysyä, että millainen olisi hänen täydellinen kesäpäivänsä?