Helmikuun kuukauden liikuntalaiseksi nostetaan joulukuussa 2021 vuoden opettajana palkittu Pertti Huotari.

Olet voittanut vuoden hyvä ope -palkinnon liikunnalla, miltä nyt tuntuu?

Hyvältähän se tuntuu, arvostan palkintoa todella korkealle. Kuitenkin pitkä ura jo takana ja olen tehnyt töitä yliopistolla jo vuosia, tuntuu kivalta saada opiskelijoilta tällainen huomionosoitus. Lämmitti mieltä.

Kuka siis olet ja mitä opetat? Kauan olet opettanut liikunnalla?

Minä olen siis Pertti Huotari. Olen ollut pitkään liikuntatieteellisessä. Valmistuin liikunnan opettajaksi vuonna 1996 ja tein sitten töitä opettajana eri kouluissa. Sitten tuli sauma päästä liikuntapedagogiikan lehtoriksi vuonna 2001 ja siitä asti olen täällä ollut. Ulkoliikuntaa opetan pääsääntöisesti ja muutakin hommaa on, kuten kandi- ja graduryhmiä. Erilaisia liikuntapedagogiikan tehtäviä. Työhön kuuluu paljon muutakin siis, kuin vain ulkoliikunnan opettamista. Väittelin tohtoriksi 10 vuotta sitten ja jonkun verran ehdin myös tutkimaan.

Parasta liikunnalla työskentelemisessä?

Opiskelijoiden kanssa työskentely on ehkä parasta, jos pitäis joku valita. Siksi varmaan olen täällä viihtynytkin näin pitkään. Parasta on myös työn monipuolisuus, pystyy opettamaan ja jonkin verran tutkimaankin.

Mitä olet oppinut opiskelijoilta?

Voi, paljonkin. Joka vuosi tulee jotain uutta, vaikka kokemusta on jo paljon. Monia uusia ideoita, kannustan opiskelijoita luovaan toimintaan. Opiskelijoilta tulee hirveästi ideoita, joita kokenutkin opettaja voi hyödyntää. Opiskelijoiden luovuus ja ideat lisää hyviä mausteita kokeneenkin opettajan opetukseen.

Paras muisto omilta opiskeluajoilta?

Paljon hyviä muistoja, ei kehtaa ehkä edes kertoa kaikkia… Parhaita on kyllä kaikki yhteiset juhlat ja tapahtumat. Paljon tavattiin silloin kavereita tenttibileissä, ne oli hirveän hauskoja. Muutenkin kaikki tapahtumat, kuten akateemiset vartit ja vuodenaikoihin liittyvät tapahtumat olivat hyviä. Yksittäisenä nousee myös opiskelujen loppupuolella tehty kurssimatka Kyprokselle. Tärkeitä ovat myös monet hyvät ystävyyssuhteet, jotka ovat kantaneet edelleen tähän päivään asti. Tietysti aina persoonalliset opettajat jäivät mieleen ja paljon toki sisällöllistäkin puolta, jota pystyi käyttää työelämässä, sillä oli valtava arvo.

Mistä haluaisit muistuttaa opiskelijoita?

Opiskelu on ihan parhainta aikaa elämässä, ottakaa ilo irti myös sisällöstä, jota opitte. Ensimmäisen vuoden ja talosta lähtevän opiskelijan välillä on ihan valtava muutos tiedollisessa ja taidollisessa osaamisessa.
Mutta kyllä yhteisöllisyys on asia josta kannattaa nauttia, korona-aika surullisesti vähän hiivuttanut yhteisöllisyyden muodostumista. Toivottavasti päästään takaisin normaaliin, koska yhteisöllisyys on valtava voimavara, joka kantaa läpi opiskeluajan.

Mitä reissukohdetta suosittelisit kaikille?

Kroatiaa, olen käynyt 3-4 kertaa Istriassa. Todella hyvä kohde jos haluaa vähän rauhallisempaa, ei ihan rantameininkiä, mutta lämmintä ilmaa, kauniita maisemia ja liikunnallista ympäristöä esim. pallopeleihin. Esimerkiksi Pula on loistava kohde. Slovenia kanssa toinen, jos luontokohteista tykkää, siellä on kanssa kivoja paikkoja, etenkin vaellukseen. Eivät kumpikaan kovin kaukanakaan ole. Aika unelmakohteita liikuntaa harrastavalle!

Mieleen painunut tilanne tai tapahtuma demolta tai opetustilaisuudesta?

Kyllä niitä on paljonkin varmaan. Varsinkin opetusharjoituksista kaikenlaista. Talviliikuntakurssilla on perinteisesti käyty Vuokatissa, monet niistä reissuviikoista muistuu mieleen highlighteina. Yksittäisiä tilanteitakin on kyllä mitä oppimisessa tapahtunut. Olosuhteet olleet välillä Vuokatissa tosi hyviä, välillä taas satanut räntää ja ollut tosi karmeeta, mutta niistäkin on selvitty. Monesti opiskelijatkin niitä reissuja ja tapahtumia vielä muistelee kanssani!

Muutama vuosi sitten opiskelijat tekivät Karpolla on asiaa- tyylistä videota reissusta, siellä oli karvalakkimies raportoimassa eri kohteista. Se oli aika hauska tapa tehdä raporttia ja muistoa reissusta!

Monettako kertaa olet menossa Vuokattiin?

2002 olin ensimmäistä kertaa, kaksi välivuotta on ollut. Eli 19. kerta taitaa nyt olla itselläni. Pitkä perinne kyllä liikunnalla, jo ihan 60- 70- luvulta saakka siellä on käyty. Välivuosia ollut, mutta talviliikunnan osalta tämä perinne on haluttu pitää.

Nopeat:

Suunnistus vai Hiihto?

Pitkän mietinnän jälkeen Hiihto kuitenkin, nyt on niin hyvä keli.

Auringonnousu- vai auringonlasku?

Harvoin nousua katson, mutta se on vähän lupauksia antavampi joten otetaan se.

Hylje vai norppa?

Norppa.

Talvi- vai kesäolympialaiset?

Talviolympialaiset, niistä on enemmän tullut menestystä Suomelle.

Terkka vai Bilsa?

Bilsa.

Pertsa vai luisteluhiihto?

Luistellen mennään.

Tammikuun kuukauden liikuntalainen, Jukka Natunen, halusi kysyä sinulta seuraavanlaisen kysymyksen: Jos olisi mahdollisuus palata näillä tiedoilla ja taidoilla peruskoulun ykkösluokalle, ilman että saisit käyttää maallista hyötyä, eli tietojasi ja taitojasi, niin menisitkö takaisin ykkösluokalle ja miksi kyllä/ei?

– Menisinhän minä. Kouluaika oli mukavaa, sieltä jäi mukavat muistot. En tiedä saako muistoja ottaa mukaan mutta kyllä silti menisin, se oli kivaa aikaa. Vaikka koulun aloittaessani elettijn vuotta 76 niin silti oli kivaa.

Mitä haluat kysyä seuraavalta kuukauden liikuntalaiselta?

Mikä liikuntalaisuudessa on parasta?